Ja siksi, jotta päämäärä ei tuntuisi niin kovin kaukaiselta, on keksitty välitavoitteet, matka kohti tuntematonta (:
Tokovuosi pyörähti käyntiin ja oikein kivoilla treeneillä, isolla porukalla! Taas saatiin uutta treenattavaa ja mikäs se mukavampaa. Yksin kun treenaa, tuntuu että kaikki sujuu kuin tanssi mutta taas opimme että ehei, vielä on hommaa ennen lapsien seuraavia etappeja. Sovellamme hiukan yo sanontaa ja muutamme sen tällaiseksi: TVA on matka, ei päämäärä (:
Eino oli tosi kiva ja yllätti positiivisesti. Teki oikein hyvässä vireessä seuraamista häiriössä eikä juuri välittänyt liikkurista tai henkilköryhmästä. Maltissa on edelleen parantamisenvaraa ja tätä nyt sitten treenataan. Vaikka tämän päivän odotukset onnistui hienosti. Mielentila paikallaoloihin pitää rakentaa tarkasti, se ei nyt tule samalla automaatiolla kuin Onnilla ja Raisalla. Eino tosin pesee toiset seuruussa mennen tullen eli epistähän se olisi jos sillä toimisi paikkamakuu samalla tavalla kuin kämppiksillä.
Raisa harjoittelee näyttelyitä varten pieninä palasina kerrallaan. Törkeästi hyödynnettiin nytkin vieraat ihmiset ja varsinkin miehet ja saatiin treenattua paikallaan pönöttämistä. Eipä tässä mitään ongelmaa, ei se edelleenkään suunnattomasti nauti siitä että joku käpälöi ja pitää pysyä paikallaan mutta kestää sen kuin nainen. Raisa aloitti juoksun (juoksuväli näyttäisi olevan passelit 10kk) ja sai tehdä kivoja juttuja, jos päässä vaikka hiukan heittää. Seuruu tosi hyvä, mitä nyt vähän tökki taas (mistä huomautettu) ja irtosi hiukan muhkuraisella pohjalla. Kaukoista ihan tosi iloinen, nousi hyvin vaikka takana ihmisiä ja häiriötä ja hälinää. Noudossa oli porsas ja nousi seisomaan käskysanasta mutta huomautuksen jälkeen taas oma itsensä.
Toko on kivaa ja kiva on meidän tokoporukkakin (:
"Have no fear of perfection, you´ll never reach it" - Salvador Dali
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti