tiistai 28. kesäkuuta 2011

AGI SM ja jussit vietetty!

Agi SM kisattiin tänä vuonna Lahdessa tai jossain sielläpäin. La TSAU maxi joukkueelle pronssia eli onnittelut vielä tätäkin kautta Hanin ja Santun joukkuetovereille Mirvalle ja Kodalle, Sonjalle ja Takulle sekä Jounille ja Yokolle! Hanilla on ollut kerrassaan hieno jäähyväisvuosi; FMBB joukkuekulta ja SM joukkuepronssi, karsinnat vielä edessä. Su yksilökisassa ei menestystä. Hani pääsi finaaliin, Onnille harmittava kielto vaikka muuten upea hyppyrata.

RAI ja EINO viettivät ekat SM kisansa kisastudiossa. Kumpikin erittäin mallikelpoisesti. Kumpikin teki hiukan tokoa alueella, treffasi ikäistään seuraa ja edusti itseään ;)

SM viikonlopun jälkeen keskityttiin taas treenaamiseen. Onnille tarkoituksena tänä vuonna saada vielä EK ja HK kisat ja jokunen JK3. Tottis on nyt se mitä tehdään ihan alusta uusiksi, varsinkin seuraaminen. ollaan oltu kentällä aika paljon, lähinnä seuraamista, johon saatiin Säteeltä ja Suskilta "sakemanni vinkit" ja ylläri että sopi Onnille ja saatiin heti tulosta. Paukuteltu ollaan myös aika paljon. Maasto on jäänyt vähemmälle mutta kun nyt sain kokeita katsotuksi niin luulen että aktivoidun paremmin myös sillä saralla :D

Yhtenä iltana tein Onnille "vittu kuuntele vittu" treenin eli tokorataa. Teki taas hyvää muistuttaa kahden maan valiota siitä että minä tiedän paremmin kuin hän mitä pitää tehdä eli korvat auki. Ja kyllähän se siitä alkoi sujua. Lopulta. Se, mikä oli parasta oli se että sain Onnin kaukoista lennossa hakemaan omaa ja toi oman ilman rituaaleja ja virittelyitä.

Juhannus vietettiin tällä kertaa Tuorlassa, tehtiin töitä koko vkonloppu ja Santtu kisasi siinä sivussa Onnilla. Ei menestystä tällä kertaa. Heidi kisasi Onnilla yhden radan la, harmittava kielto mutta muuten tosi hienosti. Juhannus sujui hyvin muutenkin. Mun koirat on niin parhaita. Rai on siirtynyt isojen poikien joukkoon eli sai olla vapaana huoneessa ja Eino häkissä. Siellä ne pötkötti niinku vanhat tekijät. Kumpikaan ei vinkunut, haukkunut tai tehnyt tuhojaan. Aina kun meni huoneeseen, koko porukka nukkui. Eino teki hienosti kaikki tarpeet pihalle ja treffasi taas paljon uusia koiratuttavuuksia. Reipas lapsi. Iltasin ehdittiin hiukan treenaillakin, ihan perusjuttuja molemmilla.

Treenaamassa ollaan käyty päivittäin jotain pientä. Rai pääasiassa aksaa ja tokoa, viikon aikana ollaan ajettu kaksi jälkeä ja ammuttu pariin otteeseen. Eino on myös ajanut kaksi jälkeä ja kuullut pamauksia. Leikit sujuu mutta just mietin koska pitää puuttua äänen käyttöön, aika hyvin vetää pikkumies kierroksia leikissä murinan ja haukun kera..mutta edelleen ottaa tosi lunkisti muuten. Toistaiseksi Einolla siis vaan leikitty, jäljestetty, ammuttu ja tehty agi alkeita. Leikki on lasten työtä <3

perjantai 17. kesäkuuta 2011

Reipas viikko

Tällä viikolla ollaan ehditty vaikka mitä!
Onnilla ma hakuilut, 5 ukkoa joista 1 ja 3 etsintä ilmasuja ja 2,4,5 haamu plus ilmasu. Tosin siellä metsässä se ei mennytkään niin kun maalimiehet sekoili eli loppujen lopuksi etsi ekan ja vikan, muut haamuja mutta hyvin silti. Kolmen ekan ilmasun jälkeen oli ollut nelospiilolla sitä mieltä että on ilmassut hyvin jo tarpeeksi. Ilmaisi kyllä, mutta oli ollut piilolla jonkin aikaa ja seissyt lopulta rulla suussakin ja katsellut tiinaa..Onnin kohdalla vaan nyt mietin että kumpi on sille parempi, opettaa se siihen että ukkoja on kolme koska kokeessakaan niitä ei ole enempää vai opettaa sille että se ilmasee korrektisti vaikka maailman tappiin. Se kun on sellanen että toistot ei sille oikein sovi..jos on tehnyt jonkun asian hyvin ja tehdään uudestaan, ei enää teekään samalla tavalla vaan tarjoaa jotain muuta olettaen että teki viimeksi jtn väärin kun uusitaan. Mielenkiinto ja kestävyys sillä ei myöskään ole parasta luokkaa ja nyt kun sen motivaatio on ollut huippu jo pitkän aikaa, pitää treenit miettiä tosi tarkkaan ettei ainakaan tapeta sitä :)

Tiistaina oli Santun aksat, lähdettiin hallille mukaan ja Onni pääsi lopuksi tekemään samaa rataa kuin ryhmäläiset. Tokoiltiin myös hiukan, lähinnä vaan seuruuta.

Ke käytiin Haunisissa ampumassa, Onnille vaan seuruuta, seuruuta ja ampumista ja lisää seuruuta.

To oli vepet mutta koska Onni menee niin herkästi jumiin ja vkonloppuna SM kisat, kunnioitettiin Santun toivetta ja pidettiin O pois vedestä. Onni pääsi toki rantaan ja Ei-Non kanssa kahlaamaan mutta Hani sai tuurata treenit ja vepeillä. Vepestä suoraan hallille aksaan, vuorossa onnin omat treenit ja SM KISOJEN KENRAALIT jotka sujui hyvin. Hanille kontakteja. Päivällä käytiin myös Haunisissa tottistelemassa. Onni teki seuruuta uudella menetelmällä ja positiivisin fiiliksin jatkamme näillä :)

Tänään ei taideta tehdä muuta kuin pakata ja ajella kohti Hämeenlinnaa, ehkä illalla jäljelle jos ollaan oikein reippaita :)

PENTULA

Rahio on päässyt tällä viikolla
MA hakutreeneihin tapaamaan ihmisiä
TI aksaan, joka meni hyvin, tokoilemaan joka meni myös hyvin
KE Haunisiin ammuttavaksi (tällä kertaa leikittiin) ja hiukan tottistelemaan
TO aksaan ja tokoilemaan

Ei-No on päässyt tällä vkolla
MA hakutreeneihin leikkimään
TI hallille leikkimään ja privaattikävelylle ja tekemään muutaman putken :)Ja leikkimään 7vkoisten bc pentujen kanssa.
KE Haunisiin leikkimään, syömään päiväruoan ja ammuttavaksi
TO Haunisiin leikkimään, syömään pväruoan ja ammuttavaksi. Illalla veperantaan uimaan (kävi itse kaksi kertaa pienen pyrähdyksen) ja hallille leikkimään, tekemään putkea, siivekkeiden kiertoa ja leikkimään lisää.
Lisäksi Ei-No on tavannut paljon kivoja koiria, aloittanut pentuakatemian (katsekontakti ja luoksetulo), opetellut kävelemään remmissä ja hurmannut kaikki <3



kuva Katja Sulkala

tiistai 14. kesäkuuta 2011

Ei-No tuli taloon ja muut polttavat puheenaiheet

Ensinnäkin päivitys takkuilee ja varmasti jatkossakin. Ulkona on vaan niin paljon kivempi kuin sisällä koneen ääressä. Ollaan tässä välissä käyty kauden eka JK3 koe, treenattu jälkeä ja hakua ja peruttu yksi SM toko ja JK3 koe sairastumisen vuoksi.
Leuka rintaan, lakki kouraan ja kohti uusia pettymyksiä vai miten se meni. Mutta kun riittävästi asiaa sulattelee ja pohtii ja vertaa (vaikkei saisi) muiden tilanteeseen ja suorituksiin niin ei kai meillä sitten kumminkaan niin huonosti mene. Paskaa tuuria vaan.

Onnin haku edistyy huimasti ja tavoitteena vahvasti kisata vielä syksyllä. Jälkiä on katsottu kalenteriin muutama mutta nyt pidetään kunnon tauko välissä eikä hosuta kokeisiin. Vkonloppuna ajeltiin Palokkaan hakemaan uusi perheenjäsen joka kantaa nimeä Ei-no, väliviivalla ja lausutaan sekä iiitä että oooota pitkästi venyttäen.

Ei-no tuli meille hiukan extempore. Pentua ollaan katseltu jo parisen vuotta ilman että syystä tai toisesta sopivaa olisi osunut kohdalle tai jos onkin niin aina on tullut jotain.. Ruskalle oli suunnitteilla pentue ja sen takaahan tulee kovasti Onnin sukulaisia eli sinänsä tuttua linjaa. Kun varmistui uros, alkoi haaveilu. Pentusia syntyi kuitenkin vain yksi ja oletin sille olevan koti, jossain Katjan lähellä Oulussa ellei sitten ihan Katjalla ja Jannella. Ohimennen Katjalta jossain välissä kysyin, minne mentu muuttaa ja yllätyin kun sain vastauksen ettei vielä ole löytynyt sitä sopivaa oikeaa ja osaavaa kotia. Jonkin aikaa sitä sitten pohdittiin ja niin siinä sitten kävi että Kille-Kallena tähän asti tunnettu ainut lapsi ja Onnin eno (spookyä) muutti meille heti Hanin belgian reissun jälkeen 9vkon iässä. Ei-Non seikkailut meilletuloon saakka voi lukea

täältä!

Onhan tuo nyt aika paljon, neljä koiraa mutta toisaalta, onhan meitäkin kaksi harrastajaa ja vanhukset sen verran viisaita ja kotioloissa huomaamattomia että voisi melkein sanoa että eihän meillä ole kuin kaksi koiraa :)

Älyttömän hyvän pohjatyön on Katja Ei-Non kanssa tehnyt ja ainoana lapsena hän on saanut paljon huomiota ja rakkautta (eihän ne muuten saa, vain silloin jos ovat ainoita ;)) ja päässyt mukaan vaikka mihin ja sen kyllä huomaa. Uskomattoman reipas pentu. Matkustaa autossa omassa kisuboxissaan (johon ei muuten enää kohta mahdu) kyljellään nukkuen, tulee ulos reippaasti ja tutkii paikkoja rohkeasti ja avoimesti mutta kuitenkin terveellä itsesuojeluvaistolla. Tapaa uudet koirat iloisesti mutta nöyrästi selälleen heittäytyen ja paikkansa tietäen. Remmi ja panta on ollut hiukan uusi juttu ja alkuun ei suostunut liikkumaan mihinkään. Parin pvän totuttelun jälkeen on kuitenkin alkanut tajuta remmeilyn idean. Ei-No leikkii hyvin, missä vaan ja milloin vaan ja kenen kanssa vaan. Piirre josta pidän siinä eniten (kuten Onnissa ja nykyään myös Raissa) on se että se osaa itsenäisesti vain O.L.L.A kun mitään ei tapahdu, katselee vaan ympäristöä tarkkaavaisena ja kun se kuulee oman nimensä ja kaivetaan esiin namit ja lelut, se alkaa heti tehdä töitä (leikki on lasten työtä) ja pystyy keskittymään vain siihen vaikka ympärillä tapahtuisi mitä.



kuva Katja Sulkala



Tällaista alkua meillä!