keskiviikko 25. huhtikuuta 2012

Einon ihan ekat epikset

Eino Koiranen eli tuttavallisesti Eino Kalpala korkkasi kisauransa TSAUn epiksissä eilen. Kotona vielä mietin että eihän tuo ole koskaan edes tehnyt rataa mutta kokeillaan nyt kumminkin niin tiedetään sitten ainakin miten se menee. Rata oli hirmu kiva, osittain siksi että A oli sellaisessa paikassa että se oli helppo jättää väliin, sitähän ei olla koskaan tehty. Eino teki siis radasta ensimmäisen suoran; hyppy hyppy ja puomi ja nä mallikkaasti. Ekaa kertaa puomi ilman alustaa ja hienosti pysähtyi kiipeekiipee käskyllä kontaktille, ihan niinkuin on opetettu <3 Sitten välipalkka ja hylly siitä (palkkauksesta) ja heti perään toinen hylly (ohitettiin tarkoituksella se a ja jatkettiin rataa), jonka jälkeen loppu rata meni ihan oppikirjan mukaan. Yksi pikkiriikkinen kauneusvirhe takaaleikkauksessa, jonka olisi voinut valssata ja jaakottaa sujuvammin (huomatkaa miten proo olen kun käytän agislangia) mutta olemme tähänkin äärimmäisen tyytyväisiä. Eino oli taitava ja ohjaaja pysy perässä, hyvä meidän joukkue! Onni teki saman radan. Sikaili puomilta läpi, jonne palautettu takaisin. Loppuradan putken väärään päähän (ehkä en enää ohjannut koska olin niin tyytyväinen että Onervan kanssa ehdin valssata ja jaakottaa) mutta pappalla oli kivaa :)

perjantai 20. huhtikuuta 2012

Lapset!

Tällä viikolla ollaan oltu kotona, mulla on talviloma ja Ainakin siis mukana menossa. Pakko sanoa heti alkuunsa että lapsissa on kyllä monta hyvää puolta mutta yksi parhaista asioista, mitä lapsellinen elämä kehittää on mielikuvitus. Hanki lapsi niin saat 1) treenattua tehokkaasti kolme koiraa parikin kertaa päivässä 2) keksit hetkessä uusia treeni ideoita ja erilaisia tapoja käyttää sen kuuluisan hetken hyväksi 3) huomaat kehittäväsi spykofyysissosiaalista kokonaisuuttasi huomaamatta kun samanaikaisesti käytät pulunsilmää koiraan ja lapseen. Ja sitten vaan kaikki hankkimaan lapsia ja ne kolme koiraa! Onni on edelleen sairastuvalla eli haku- ja aksatreeneissä loistaa Epa. Onni on saanut keskittyä piikittelyn lomassa tokoon. Seuruu ja jäävät asialistalla. Aina kun on ollut mahdollisuus liikkuriin ollaan tehty ohjattua ja aina kun Eino on tehnyt pitotreeniä on Onnikin saanut pitää ja kiitos. Mitään ontumisia ei ole ollut vaikka ollaan tehokkaasti lenkkeilty kunnon reilu 1,5h joka päivä. Steenperi ilmoitti Onnin aksakisoihin (piikeissä ei varoaikaa) ja sai myös paikan hakukokeeseen. Nyt vaan sitten peukkuja että jalka kestää treenit seuraavat kaksi viikkoa. Rai aloitti juoksun ja on agista tauolla. Tokoa ollaan treenattu joka kerta kun ollaan liikkeelle lähdetty. Kaukot ja jäävät työnalla. Samoin luoksepäästävyyttä ollaan treenattu aina kun on ollut joku vieraampi paikalla. Alkaa olla tässä jo hyvä ja tietää mistä on kyse, huppupäistä Samiakaan ei pöhissyt vaan meni ennemminkin moikkaamaan varovasti, jei. Ja sitten, lapsitähti Eino. Agilitypainotteista elämää. Ratatreeniä ja tekniikkaa. Puomia ja keppejä jo osana rataa ja radalla jo 12 estettä. Takaaleikkausta ei olla tehty, joten korjattiin sitten tänään sekin asia. Kaksi asiaa jotka otan nyt työnalle ovat lähtö niin että olen useamman esteen takana ja maalisuora eli eteeeeeen.

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Katsotaan googlesta!

Kaksi kysymystä esitettiin minulle eilen, kumpaankaan en osannut vastata.

Kysymys yksi.
Onko olemassa tilastotietoa, monellako kisalla keskimäärin nousee ykkösistä kakkosiin ja kakkosista kolmosiin? Onko joku käyttänyt aikaansa laskemalla kilpailevien koirien keskiarvoa starttien lukumäärälle ennen kuninkuusluokkaa? Onko käytännössä mahdollista aloittaa kisaura lauantaina ja olla sunnuntai iltaan mennessä kolmosluokassa? (tuohon viimeiseen osasin vastata, se tieto löytyy kisakalenterista)

Kysymys kaksi ja aasinsilta kysymyksestä yksi.
Missä on määritelty mitä koiran tulisi osata, jotta voisi kilpailla luokassa yksi tai kaksi tai kolme? Ja mikä tärkeintä, onko luokkiin muita määrityksiä kuin helpohko, vaativa ja mahdoton? Onko kolmosluokka mahdoton, koska kukaan ei ole koskaan noussut luokkaan neljä? Onko lajin tarkoitus teettää harrastajille tehtäviä, joista on lähes mahdoton selviytyä vai onko sen tarkoitus suosia tiettyä rotua tai ihmistyyppiä?
Kysymyksen kaksi alakysymys.
Jos lajia harrastamaton henkilö tulee katsomaan kilpailuja ja näkee ensimmäiset kolmekymmentä suoritusta kolmosluokassa vain todetakseen että pääseekö tätä kukaan maaliin asti niin mitä siihen kuuluu vastata? a) ei, se ei ole tarkoituskaan. b) pääsee, mutta ei todennäköisesti tänään vai c) kyllä mutta kyseisen henkilön on syytä lotota heti kotiin päästyään.

Lajia harrastamattomat ihmiset ovat ihania, koirattomat parhaita mutta on tuossa pohtimista, itsekullekin.

maanantai 9. huhtikuuta 2012

Pääsiäis pläjäys

Kaikki ovat tehneet kaikkea mitä ovat halunneet ja kaikilla on ollut kivaa eli kunnon stainer meininki meillä.

Onni kävi Koirakissa klinikalla kuvattavana. On jo jonkin aikaa epäsäännöllisen säännöllisesti ontuillut etujalkojaan ja nyt päätin lopettaa arvuuttelun. Taivutusten ja kuvausten jälkeen oltiin fiksumpia: oikean etujalan yhdessä varpaassa alkava nivelrikko. Syy onneksi selvisi, niin monta kurjaa tarinaa kun olen kuullut ettei mitään vikaa löydy vaikka koiraa kuinka väännetään ja käännetään. Onnisen nivelrikko oli niin pieni että se piti sieltä varpaan välistä hakemalla hakea. Elämä jatkuu siis normaalisti, mistään harrastuksesta ei tarvitse luopua mutta todennäköisesti agi ja haku jäävät vähemmälle. Muita muutoksia ei elämään tule, Onnin ehdoilla mennään ja pidetään arthrofit ruokavaliossa. Kivi putosi sydämmeltä tämän reissun myötä, jossain vaiheessa ehdin jo itkeä että mitä jos se jääkin sinne klinikan pöydälle. On se vaan niin rakas että pelkkä ajatus Onnittomasta elämästä on k a m a l a.

Onnista Einoon eli koska Onni sai nyt lääkkeeksi remmilenkkiä ja rakkautta, pääsi Eino paikkaamaan agiin ja hakuun. Haussa ollaan tehty hajunhakuja ja Eino on tässä(kin) ihan lapsitähti. Hienosti käyttää nenää ja etsii ilmavainulla. Tokat treenit meni paremmin, ehkä koska silloin jopa vähän tuuli.
Sitten juhlittiinkin jo Einoa 1-vuotta ja sen kunniaksi vähän pähis aksaa Onnin paikalla viikkotreeneissä. Tehtiin rata pätkissä ja jätettiin A välistä mutta näillä meni hienosti. Päästiin viime viikolla hallille toisenkin kerran aksaamaan, taas pieniä ratapätkiä ja yhdistin näihin jo puomin ja kepitkin. Eino muuten pujottelee jo ilman ohjureita että kyllä sen on oltava hyvä :)
Toko on edennyt harppauksin koska olen jaksanut sitä treenata..kotona sivulletuloja seuruuta, kapulanpitoa ja eteentuloja. Toppeja ja ruutua kentällä. Eli tokosuunnitelma on pitänyt!

Raivis on aksatellut Steenperin kanssa ja ollut hurjan pätevä. Ollaan treenattu myös tokoa ja nyt alkaa olla alempien luokkien liikeet kasassa. Luoksepäästävyyttä pitää vielä treenata, vaikka sekin on selvästi parempi jo pelkästään sillä että sitä harjoittelee. Jännä juttu.

Yhteenveto: Onni jää henkiin, Eino on vuoden (eikä vieläkään nosta jalkaa) ja Rai nousi kolmessa viikossa kolmosiin. Ei meille sitten muuta tältä erää.