keskiviikko 11. toukokuuta 2011

Vuorokauteen lisää tunteja kiitos!

Säde kysy yks päivä että millä sä ehdit sitten joskus taas töihin..niin totta. Tuntuu että aika kuluu niin nopeeta eikä mitään oo saanu aikaseks, pöh. Toisaalta taas tuntuu että juoksee paikasta toiseen ilman kunnon suunnitelmaa ja rääpii hiukan kaikkea. No, ollaan me jotain järkevääkin saatu aikaseksi:

Haussa ollaan nyt tehty vaan ilmasuja rullalla ja viime treenin perusteella näyttäs että Onni on hiffannu ajatuksen. Luulen että tehdään niin kuin Anne sanos ja keskitytään nyt vaan ilmasuun, maastotreeneissäkin. Onni vaan on niin vaikea otus, sielle ei toistot oikein sovi. Jos tarjoaa oikeaa ratkaisua ja sen jälkeen koittaa uusia niin on sitä mieltä että jotain meni pieleen eli tarjoaa jotain muuta vaikka kuinka palkkaisi oikeasta.

Kauden eka esineruutukin saatiin tehtyä Sonjan ja Marian kanssa. Kolme esinettä, kaksi ekaa nousi hyvin, kolmas tuotti vaikeuksia mutta se oli kyllä vaikee paikka, en siitä ole huolissani. Täytyy nyt vaan muistaa lenkeillä tehdä yksittäisiä esineitä niin pysyy mielenkiinto hommaan.

Jälki 9/2
Just ku pääsin kehumaan miten hieno pieni Onni onkaan..
Janalta saakka hapuilua, ei oikein saanu jäljestä kiinni ja ajoi muutenkin tosi ilmavainuisesti. Hukkas jäljen monta kertaa ja lopulta kokonaan.

Jälki 10/2
Edellisestä suivaantuneena tein illalla vielä toisen jäljen. Santtu kävi sen meille ystävällisesti tallaamassa ohjeiden kera. Jana oli tosi nätti ja jäljesti muutenkin hyvin, välikeppi jäi mutta ajoi sen verran hyvin jäljen päällä että en tiedä miksi.

Onnin kanssa jäljestäminen on sellasta tasapainoilua. Pitää muistaa treenata keppejä ja myös itse jälkeä, ei saa ajaa liian tiukalla liinalla, ei saa antaa liikaa vapautta. Pitää ajaa kestävyyttä muttei liian usein..blöö. Vielä en luovuta mutta jos me ei koskaan muuta saada niin ollaan silti ihan tyytyväisiä koulariin.

Laikku on vaan agittanut eli tehnyt leipätyötään. Tänään pääsi kokeilemaan esineitä ekaa kertaa. Kolme esinettä vein niin että näki ja lähetys. Meni enempi juoksenteluksi (haistaa kyllä muttei viitsi paikantaa), toki kun törmäsi esineeseen niin toi heti. Pitää ehkä pitää kalvosulkeiset aiheesta Marian kanssa, Raikku on niin äitinsä kopio monessakin jutussa. Muutama ajatus saatiinkin jo.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti